ISOÄIDIN RESEPTILLÄ

Anna Hilda on antanut mannaryynivanukkaalle täyden kympin. Sovelsin kaapista löytyneillä "korvikkeilla"; maito muuttui kookosmaidoksi, rusinat kookoslastuiksi ja voi kookosöljyksi.
Nykykielinen versio sopii siis myös maidottomaan ruokavalioon.

"SIVUN REUNAAN RAAPUSTETUSSA HAALISTUNEESSA TEKSTISSÄ ISOÄITI MUISTUTTUTTAA SEKOITTAMAAN PUURON JA MUNAT OIKEIN KUNNOLLA."

Kyppi irtoaa minultakin. Mannaryynivanukashan on salonkikelpoinen jälkiruokaherkku!
______________________

MANNARYYNIVANUKAS vuodelta 1909

1 1/2ltr. maitoa
2 1/2 dl. mannaryyniä
3 rkl. voita
1-2 rkl. sokeria
1/2 dl. mantelia
1 dl. rusinoita tahi korintteja
1:n sitruunan kuori
3 munaa

Ryynit huuhdotaan kuumassa vedessä, keitetään maidossa pehmeiksi, voi sekoitetaan joukkoon ja puuro kaadetaan jäähtymään. Sokeri, kuorittu, hienonnettu manteli, peratut ja huuhdotut rusinat, raastettu sitruunan keltainen kuoren osa ja vatkatut muna lisätään seokseen, joka kaadetaan voideltuun vuokaan ja paistetaan uunissa. Tarjotaan mehukastikkeen kera.

_____________________

MANNARYYNIVANUKAS nykykielellä
=kookos-mannavanukas

5 dl kookosmaitoa
vajaa 1 dl mannaryynejä
1 luomumuna
1 rkl kookosrasvaa (luomu)
1 luomusitruunan hienoksiraastettu kuori
1 rkl sokeria

lisäksi mehukastiketta, mansikkasurvosta tai marjakiisseliä sekä kookoslastuja

Kiehauta kookosmaito, lisää mannaryynit ja hauduta 10 minuuttia. (Lisää tilkka vettä jos puuro vaikuttaa "tönköltä"). Anna puuron jäähtyä hetki, lisää muna, kookosrasva, sitruunankuoriraaste ja sokeri, sekoita hyvin (ks.isoäidin käsinraapustama lisäohje sivun kulmassa.)

Paista 200℃ uunissa 20-30 minuuttia, tarjoa mehukastikkeen, tai marjakiisselin kanssa. Koristele kookoslastuilla.

______________________

Täässä tulee viimekäden vinkki vappibrunssille.
Helppo ohje, minkä kokeilin ensimmäisen kerran jo muutama vappua sitten... Täytin munkkipullat silloin mascarponejuustolla ja lemon curd tahnalla. Nyt käytin herkkutehtailuun entistäkin vähemmän aikaa; pursotin vain taikinan churroiksi ja uppopaistoin. Valmiit munkkitangot olisin voinut kieritellä vielä kanelisokerissa... Mutta oikasin suklaadipinkin kanssa; käytin valmista Nutellaa. Eikä tämä suomalais-espanjalainen makunautinto jäänyt kaipaamaan enää yhtään mitään.

Herkullista Wappua!

_________________________

KOHOMUNKIT vuodelta 1909

1 1/2 dl vettä
1 1/2 dl. maitoa
2 rkl. voita
2 rkl. sokeria
1/2 sitruunan kuori
200 gr. vehnäjauhoja
4-5 munaa

Vesi, maito, voi, sokeri ja raastimella hienonnettu sitruunan keltainen kuoren osa kiehautetaan, ja vehnäjauhot vispilöidään sekaan. Saa kiehua 10 min. ja kaadetaan jäähtymään. Munat vatkataan seokseen yksitellen. Kahdella lusikalla muodostetaan taikinasta pyöryköitä, jotka pannaan kuumaan keitinrasvaan kiehumaan, kunnes ovat paistuneet hyvin kuohkeiksi ja keveiksi, sekä vaalean ruskeiksi. Ne nostetaan imupaperille valumaan, asetellaan maljaan ja sokeroidaan. Kohomunkit tarjotaan joko jälkiruokana hillon kera tahi kahvi- ja teeleipinä.

_________________________

KOHOMUNKIT nykykielellä
=sitruunachurrot

1 1/2 dl vettä
1 1/2 dl maitoa
1 tl oliiviöljyä (tai voisulaa)
1/2 luomusitruunan hienoksiraastettu kuori
ripaus merisuolaa
ripaus sokeria
200 g vehnäjauhoja
2 luomumunaa
lisäksi tarvitset rypsiöljyä uppopaistamiseen

Kiehauta vesi, maito, suola, sokeri, sitruunankuoriraaste ja oliiviöljy. Vispaa jauhot sekaan, sekoita tasaiseksi, kypsennä hetki ja anna jäähtyä. Lisää taikinaan 2 kananmunaa, sekoita, kunnes saat tasaisen taikinan.

Kuumenna öljy 180℃ (öljy on valmista kun siihen tiputettu leipäkuutio ruskistuu 30 sekunnissa). Lusikoi taikina pursotinpussiin ja pursota churrotangot varovasti tirisevään öljyyn. Uppopaista kullankeltaisiksi ja nosta talouspaperin päälle valumaan. Kierittele munkit kanelisokerissa tai tarjoa suklaadipin kanssa.

________________________

Joku tässä munavellissä sykähdytti. Oliko se isoäidin antama kympin arvosana, yksinkertaiset raaka-aineet vai samettinen ja valkoinen yleisvaikutelma? Tiedä häntä, mutta vaikkei vellin maku ollutkaan mikään makuaisteja ravisutteleva, jäi tämä silti mieleen. Kuin elämänviisauden maallistuma; ei mitään ihmeellistä, mutta kaunista, harmonista ja konstailematonta. Sellaisten vanhojen herttaisten mummujen välipalaa.

Raaka-aineethan ovat samat kuin valkokastikkeessa ja/tai lettutaikinassa. Mieto lämpö sakeuttaa seoksen ja tekee "lettutaikinasta" velliä. Valmis munavelli on täyteläistä ja sen voi maustaa oman mieltymyksen mukaisesti; suolaiseksi tai makeaksi... Sattumaksi voisi lisätä valkosipulin kanssa freesattuja pinaatinlehtiä, maapähkinävoita ja rapeaksi paistettua pekoonia... Tai makeita mangoviipaleita, tuoreita vadelmia ja paahdettuja pähkinöitä.

MUNAVELLI 2. vuodelta 1909

2 munaa
2-3 rkl. vehnäjauhoja
1 rkl. suolaa
1 tl. sokeria
2 ltr. maitoa

Munat vatkataan kasarissa, muut ainekset lisätään siihen, ja velli vispilöidään tulella kunnes sakenee.

_________________________

MUNAVELLI nykykielellä

5 dl maitoa
1 luomumuna
ripaus suolaa
ripaus sokeria
2 rkl vehnäjauhoja

Vispaa kaikki ainekset tasaiseksi liemeksi, kypsennä miedolla lämmöllä kunnes velli saostuu, eikä maistu enää jauhoille. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa ja/tai sokeria. Tarjoa suolasten tai makeiden lisukkeiden kanssa.

________________________

Isoäidinaikainen mehuhyytelö oli varmastikin lasimaljasta tarjoiltava venyvä, vähän kiisseliä paksumpi jälkiruoka. Minä sain oman inspiraationi Aasiasta; japanilaisista laihdutushyytelöistä ja thaimaalaisista jääkylmistä trooppisista välipalahyytelöistä. Molemmat ovat viiriäisenmunan kokoisia miniannoksia. Tein kuvan punaiset ja vihreät minihyytelöt mehulingolla valmistetuista hedelmä- ja vihannesmehuista. Hyytelöintiaineena käytin merilevästä valmistettua, agar-agar-tyylistä jauhetta (Thaimaalaista, käyttöohjeita myöten, heh.)

Kotioloissa liivatejauhe tai -lehdet ajavat saman asian. Määrä pitää vain sopeuttaa tarjoilutavan mukaiseksi; jos teet irtonaisena tarjottavia miniannoksia, saa gelatiinia lisätä reilummin... Kulhosta tarjottavan lusikoitavan hyytelön voi jättää löysemmäksi.

Niin tai näin; hyytelöön saa piilotettua kätevästi kivennäisaineet ja vitamiinit iänikuista mehua tai salaattiannosta houkuttelevampaan muotoon. Vaikkapa lapsille, hellepäivän herkuksi?
__________________

MEHUHYYTELÖ vuodelta 1909

8 dl. makeata marjamehua
4 dl. vettä
10 liivatelehteä

Huuhdotut liivatelehdet pannaan kylmään veteen 10 min:ksi, jotta hyytelö ei saisi liivatemakua. Sitten keitetään 4 dl. vettä, liivatelehdet sulatetaan siinä, liuos jäähdytetään hiukan ja siivilöidään, jolloin kirkas marjamehu hämmennetään sekaan. Hyytelö kaadetaan lasimaljaan hyytymään.

_________________

MEHUHYYTELÖ nykykielellä

1 liivatelehti (tai agar agaria pakkauksen ohjeen mukaan)
vettä
reilu desi marja- tai hedelmämehua, kookosvettä tai vihannesmehua

Liota liivate kylmässä vedessä, keitä tilkka vettä, puristele liivate "kuivaksi" ja sekoita kuumaan veteen. Yhdistä mehu ja liivateliemi, siivilöi tarjoiluastiaan tai pieniin silikoonisiin annosmuotteihin. Anna hyytyä jääkaapissa pari tuntia tai yön yli. Tajoa jääkaappikylminä.

_________________

VÄLIIN TILLILLÄ MAUSTETTUA TUOREJUUSTOA, KYLMÄSAVULOHTA JA VOIKUKANLEHTIÄ... LISÄROUSKUTELTAVAKSI KEVÄTSIPULIA VARSINEEN.

Vesirinkilä on astetta mojovampi nimi vesirinkelille.
Sille amerikanjuutalaisten ikisuositulle perinneherkulle. Sille, mikä kuuluu jokaisen itseään kunnioittavan newyorkilaiskahvilan aamupalakattaukseen. Täytetyt sämpylät ovat olleet niin "last season" jo ikuisuuden... Jos yleensäkään leipää syödään, pitää sen olla rieskamaisen litteä tortilla tai pita... Tai sitten tällainen reiällinen sämpylä; bagel.

Suolainen versio vie ajatukset ison omenan Central Parkiin, mutta makea...h'mmmm.... Sehän on turkkilainen SIMIT! Seesaminsiemeien maustama paahteinen rinkelivälipala. Valtameren yli New Yorkiin, sieltä Istanbuliin ja "illaksi kotiin".

Ei mikään turha resepti tämä isoäidin vesirinkiläohje!

VESIRINKILÄT vuodelta 1909

6 munaa
120 gr. sokeria
1 tl. hienonn. kardemummaa
425 gr. vehnäjauhoja

Munat ja sokeri sekoitetaan, siihen lisätään kardemumma ja vehnäjauhot. Taikina jätetään silleen muutamaksi tunniksi, muodostetaan sitte pieniksi rinkilöiksi, pistetään kiehuvaan veteen ja paistetaan hyvässä uuninlämmössä.

_______________________

VESIRINKILÄT nykykielellä
= Bagles/Simit, up to U

3 munaa
60 g sokeria (tai vähemmän, varsinkin jos teet suolaisia rinkeleitä)
1/2 tl kardemummaa (tai ripaus merisuolaa)
250-300 g vehnäjauhoja
(koristeeksi seesaminsiemeniä)

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää kardemumma tai suola ja jauhot. Anna taikinan tekeytyä huoneenlämmössä ainakin tunti. Jauhota työtaso ja pyörittele taikina pieniksi palloiksi. Puhkaise jokaisen pullan keskelle reikä ja venyttele rinkeliksi. Kuumenna vesi kiehuvaksi, tiputa rinkelit veteen ja keitä minuutti. Käännä, ja keitä vielä toinenkin minuutti. Nosta reikäkauhalla leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. (Ripottele pinnalle seesaminsiemeniä.) Paista 200℃ uunissa, kunnes pinta on kauniin ruskea. Tarjoa kardemummarinkelit maustamattoman tuorejuuston, mintunlehtien ja mansikoiden kanssa. Tarjoa suolalla maustetut rinkelit tuorejuuston, kylmäsavulohen, tillin ja aamulenkillä noukittujen voikukanlehtien kanssa.

________________________

Hei, et kai suuttunut, kun en eilen pystynytkään lisäämään uutta reseptiä linjoille?
Olen kaikkien aikojen hurjimmassa poskiontelotulehduksessa... Ensin odottelin, että pää rähähtää hetkellä millä hyvänsä... Ja nyt hortoilen sellaisessa lääketokkurassa, ettei edes kokkaaminen ole tullut mieleenkään.

Tänä aamuna taisi tapahtua se kauan odotettu "käänne parempaan". Ainakin aamupala maistui ja jaksoin jopa lähteä ulos.

Aamupuuroksi tein Anna Hildan kirjasta sitruunakeittoa. Ajattelin, että luomusitruunan mehu ja kuivatut karpalot parantaisivat oloani. Ja mietiskelin, että juuri tätä isoäiti olisi minulle varmaankin sairaspäivänä keitellyt.

Vaihdoin nykykielisen version korintit kuivatuiksi karpaloiksi, kun en oikein välitä rusinoista. Ja perunajauhosuurusteen jätin kokonaan pois. Sitruunamehun lisäsin vasta loppuvaiheessa, ettei kuumuus päässyt tuhoamaan C-vitamiinia. Tuli aika mukavaa; kanelin ja sitruunan maustamaa, kylmää puuroa. Sopi mainiosti aamuretken evääksi.

SITRUUNAKEITTO vuodelta 1909

2 1/2 ltr. vettä
kaneelinpalanen
1 dl. mannaryyniä
2:n sitruunan mehu
1 1/2 dl. sokeria
1 dl. korintteja
2 dl. vettä
1 rkl. sokeria
1 rkl. perunajauhoja

Vesi ja kaneeli kiehautetaan, mannaryynit vispilöidään sekaan ja saavat kiehua, kunnes pehmenevät. Keitto maustetaan sitruunan mehulla ja sokerilla sekä suurustetaan kylmään vesitilkkaseen sekoitetuilla perunajauhoilla ja saa kiehahtaa. Korintit perataan ja huuhdotaan lämpimässä vedessä ja keitetään 2 dk:ssa vettä 1 rkl. sokerin kera pehmeiksi, Sitten ne kaadetaan liemineen keittoon, joka tarjotaan kylmänä.

_____________________

SITRUUNAKEITTO nykykielellä

5 dl vettä
1 kanelitanko tai ripaus jauhettua kanelia
reilu 1/2 dl mannaryynejä
1/2 dl kuivattuja karpaloita tai kuivattuja mustikoita tai kuivattuja gochi marjoja
1 luomusitruunan mehu
sokeria oman maun mukaan

Kiehauta vesi ja kaneli, vispilöi mannaryynit sekaan ja hauduta miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Keitä karpaloita pari minuuttia, valuta vesi pois. Sekoita hieman jäähtyneeseen keittoon sitruunamehu, sokeri ja karpalot.

_____________________

"SAMA RESEPTI SOPII MUIKUILLEKIN"

Jos ihmettelet, että miksi se taas palaa sinne omalle epämukavuusalueellensa, niin kurkkaa Anna Hildan koukeroista kommenttia Etikkasilakoiden kohdalla.

Hyvää tämä on monen muunkin mielestä. Sellaista aurinkoisen päivän iltapalaa. Jos tykkää.

ETIKKASILAKAT vuodelta 1909

paistettuja tuoreita silakoita
1/2 tl. sokeria
2 laakerinlehteä
1 tl. maustepippuriherneitä
etikkaa

Jäähtyneinä ladotaan kalat lasipurkkiin kerroksittain; mausteita pannaan kerroksien väliin ja etikkaa kaadetaan niin paljon päälle, että kalat peittyvät.

_______________________

ETIKKASILAKAT nykykielellä

paistettuja silakoita (tai muikkuja, ruisjauhoissa pyoriteltyjä,voissa tiristettyjä)
1 osa etikkaa
1 osa sokeria
2 osaa vettä
kokonaisia mustapippureita
2 laakerinlehteä

kiehauta liemiainekset niin että saat sokerin liukenemaan, anna jäähtyä ja kaada kalojen päälle. Anna tekeytyä jääkaapissa ainakin yön yli, mieluiten kokonaisen vuorokauden. Tarjoa uusien pottujen ja voinokareen, tai tillimajoneesin kanssa.

_______________________

SUOPURSU!
JA PUOLUKKALUMI!!!
On taas se aika vuodesta kun ilmassa on satumaista suopursun tuoksua. Aavistuksen verran sama sävy kuin Välimeren kesäyön yrttien ja pinjamännyn tuoksuristeytys. Mutta paljon voimakkaampi, villimpi ja raikkaampi.

On myös se aika vuodesta, kun pakastinta putsataan edelliskesäisistä marjoista, ja hillopurkit syödään tyhjiksi uutta satoa odottelemaan. Puolukkalumeen voi käyttää ne viimeiset punaposkiset marja-aarteet. Alkuperäisessä reseptissä marenkimassa syödään sellaisenaan, puolukan makuisena höttönä, mutta ohjeen voi jalostaa rapeaksi marengeiksikin. Pitää vain rauhassa kuivattaa marenkileivosta miedolla lämmöllä, ettei väri haalistu eikä pinta kellastu. Valkosuklaakuorrutus ei ole mikään välttämättömyys, mutta aaah, niin sopiva lisä kirpeän raikkaalle puolukalle.

Lunta kesän kynnyksellä?! Kyllä kiitos, ainakin, jos se on puolukanpunaista ja makeaa!

PUOLUKKALUMI vuodelta 1909

1 1/2 dl. puolukkahilloa
(sokeria)
3 munanvalkuaista

Vaahdoksi vatkatut munanvalkuaiset sekoitetaan puolukkahilloon, seos vatkataan valkoiseksi vaahdoksi ja kaadetaan lasimaljaan.

__________________________

PUOLUKKALUMI nykykielellä

2 kananmunanvalkuaista
ripaus suolaa
1 tl maissitärkkelystä (Maizena)
1-2 rkl puolukkahilloa
tomusokeria oman maun mukaan, hillon makeudesta riippuen
(valkosuklaata)

Vatkaa valkuaiset ja suola kiinteäksi vaahdoksi, lisää maizena, hillo ja sokeri. Nostele lusikalla haluamasikokoisia leivoksia leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista marenkeja 100℃ uunissa pari tuntia, tai kunnes puolukkaleivokset kuivahtavat (muuttuvat märästä suojalumesta kevyeksi pakkaslumeksi).

Sulata suklaa ja valuta jäähtyneiden marenkien päälle. Lumileivokset ovat parhaimmillaan jos maltat odottaa että valkosuklaa kovettuu marengin pinnassa rapeaksi.

__________________________

"KOTIMAINEN KARPALOKIR"

Pakastimentyhjennysoperaatio senkun jatkuu...
Nyt löysin pussillisen valtavia karpalokuulia ja keitin ne isoäidin ohjeella mehuksi.
Aika tuhtia tavaraa, sellaista, mitä voi lorauttaa kuohuviinin sekaan tai laimentaa sodavedellä.

Anna Hildan koekeittiö, (ja minä sen mukana), on muuttanut uuteen osoitteeseen. Itse keittiö on aivan yhtä pieni kuin ennenkin... Mutta näkymä on moninkerroin entistä upeampi, varsinkin auringonlaskun aikaan.

Karpalo-kuohari-kippis uudelle keittiölle ja toisenlaisille kuvakulmille!

KARPALOMEHU (hapan) vuodelta 1909

5 ltr. marjoja
3 1/2 ltr. vettä

Huuhdotut marjat survotaan rikki ja keitetään vedessä, kunnes marjat ovat kiehuneet mehuttomiksi. Ne kaadetaan siivilävaatteelle sekoittamatta valumaan. Mehu keitetään uudelleen vähän aikaa, ja vaahto kuoritaan pois. Mehu pannaan heti kuumana pulloihin.

Mehuun voi myöskin lisätä sokeria !/4 kg. 1 ltr:lle mehua, jos sen tahtoo makeaksi.

_____________________

KARPALOMENU nykykielellä

1 l karpaloita
7 dl vettä
(sokeria oman maun mukaan)

Sulata karpalot kattilaan, survo rikki perunasurvimella. Lisää vesi ja keitä marjoja miedolla lämmöllä, kunnes näyttävät tyhjiltä. Siivilöi liemi (mieluiten harsokankaan läpi) ja kiehauta uudestaan. Kuori mahdollinen vaahto pois.

Maista ja lisää sokeria, jos niin haluat. Säilö mehu kuumennettuihin puhtaisiin pulloihin ja säilytä viileässä. Tarjoa (soda)vedellä laimennettuna, jäiden kanssa. Tai lorauta kuohuviinin sekaan ja tee "kotimainen karpalokir" (lasin sokerireuna: kasta reuna ensin karpalomehuun ja sitten sokeriin, anna kuivahtaa ennen juoman kaatamista).

____________________

Anna Hildan mielestä hedelmäpiiras on täyden kympin kausiherkku. Blogissa tämä on ollut jo aikaisemmin omenaisena versiona, nyt tuli raparperin vuoro.

Suutuntuma on mukava, kun taikinaa ei ole pohjalla ollenkaan. Kuori muuttuu uunissa sopivan rapeaksi ja raparperi muhii sen suojissa mehukkaaksi. Tämän ohjeen helppous on omaa luokkaansa; edes kaulinta ei tarvitse kaivaa esiin, kun taikinan voi yhtä hyvin taputella paikoilleen.

Kermavaahdon tai vaniljakastikkeen lisäksi raparperipaistoksen kaveriksi sopii hurjan hyvin myös vaniljajäätelö.

HEDELMÄPIIRAS vuodelta 1909

Murotaikina:
1/2 kg. vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
1/2 tl. leivinpulveria
300 gr. voita
1 muna
1/2 dl. vettä
2 rkl. kermaa

Täyte:
omenoita, raparperia tahi marjoja
sokeria

Vehnäjauhot sokeri ja leivinpulveri sekoitetaan yhteen, jolloin pesty voi, muna, vesi ja kerma vaivataan joukkoon, ja taikina viedään kylmään paikkaan kovettumaan. Kuoritut omenalohot, raparperinpalat tahi peratut marjat pannaan kulhoon, ja runsaasti sokeria sirotellaan kerroksien väliin. Kaulitusta taikinasta leikataan kulhon suuruinen kansi. Kulhon reunat sivellään vedellä, siihen kiinnitetään kapea taikinakaistale, joka sivellään samoin vedellä ja taikinakansi kiinnitetään sen päälle, painellen veitesllä sieviin poimuihin. Loput taikinasta käytetään kannen koristelemiseen. Piiras sivellään vedellä kristallisokeria ripotellaan päälle; sitte se paistetaan hyvässä uuninlämmössä. Tarjotaan kerman tahi vaniljakastikkeen kera.

___________________

HEDELMÄPIIRAS nykykielellä
= raparperipaistos

murotaikina:
250 g (n. 3,5 dl) vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
2 rkl sokeria + ylimääräistä paistoksen pinnalle
1 kananmuna
150 g huoneenlämpöistä voita
2 rkl kermaa
2 rkl huoneenlämpöistä vettä

täytteeksi:
raparperia
sokeria

Mittaa monitoimikoneen kulhoon jauhot, leivinjauhe, sokeri, muna ja voi. Anna koneen käydä kunnes taikinan rakenne on murumainen. Lisää vesi ja kerma, pyoritä taikina jauhotetuilla käsillä palloksi ja nosta tuorekelmyuun käärittynä tunniksi jääkaappiin.

Kuori ja pilko raparperit, laita palat piirakkavuokaan ja ripottele sokeria päälle. Kauli taikina (tai taputtele) vuoan muotoiseksi levyksi ja nosta taikinakansi piirakkavuoan päälle. Painele reunat vuoan sisälle (ja koristele pinta ylijäämätaikinalla).

Voitele piirakka vedellä, pistele haarukalla pintaan reikiä, ripottele päälle sokeria ja paista 180℃ uunissa 40 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea. Tarjoa raparperipaistos kermavaahdon tai vaniljakastikkeen kanssa.

____________________

Lisäsin nykykieliseen ohjeeseen retikkaviipaleiden rapeutusniksin. Kylmävesikylpy ja tunnin jäähy jääkaapissa tekee retikan rakenteelle ihmeitä. (Sama toimii retiisillekin!) Kerman voi hapattaa lisäämällä sekaan sitruunamehua tai etikkaa. Sokerin voisi jättää poiskin, mutta se pyöristää makuja mukavasti.
___________________

RETIKKASALAATTI vuodelta 1909

keskikokoinen retikka
1 tl. suolaa
1 dl. hyvää hapanta tahi tuoretta kermaa

Retikka kuoritaan, huuhdotaan ja leikataan ohkaisiksi viipaleiksi, jotka asetetaan salaattikulhoon. Suola ripotellaan viipaleiden väliin, ja kerma kaadetaan päälle.

__________________

RETIKKASALAATTI nykykielellä

1 retikka
1 tl merisuolaa
1 l kylmää vettä
1 dl kuohukermaa
1 rkl valkoviinietikkaa tai luomusitruunan mehua
ripaus sokeria

Kuori ja leikkaa retikka ohuiksi lastuiksi (mandoliinilla tai juustohöylällä). Laita siivut kulhoon, ripottele sekaan suola ja kaada kylmä vesi päälle. Laita kulho jääkaappiin tunniksi, valuta vesi pois ja sekoita kermasta, etikasta ja sokerista kastike.

__________________

Törsäsin, teitä varten!
Tai, no niin; sain hyvän tekosyyn ostaa ylihinnoiteltuja, mutta niin komeita, kotimaisia coeur de boeuf, härän sydän- tomaatteja blogikuvaa varten. Muuten en kyllä olisi yli viiden euron kilohintaa keskellä kesää suostunut tomaateistani maksamaan.

Kypsensin tomskut vanhan ohjeen mukaisesti kattilassa, helpommalla olisin päässyt jos olisin laittanut ne suoraan uuninkestäviin annosvuokiin ja paistanut uunissa. Tomaatti nimittäin veltostui kypsyttyään ihan lötköksi, eikä sen siirtely ollut mitenkään helppoa. Onneksi sentään kannet jäivät kokonaisiksi...

Nykykieliseen täytteeseen lisäsin vuohenmaitofetaa ja miinustin kerman sekä korppujauhot. Herkkusieniä paistoin niin kauan että sain pintaan kauniin rusketuksen ja ilmaan sieniumamin tuoksun. Jauhelihana käytin kalkkunaa. Lisukkeeksi sekoitin kreikkalaiseen jogurttiin persiljaa, valkosipulimurskaa ja oliiviöljyä.

Maistuva kesäruoka, helppokin.

MUREKKEELLA TÄYTETYT TOMAATIT vuodelta 1909

6 suurta tomaattia
1 rkl. voita
1/4 sipulia
1 dl. hienonn. paistett. lihaa
1/2 dl. hienonn. herkku- tahi korvasieniä
1 rkl. survottuja korppuja
3 rkl. kermaa
1/2 rkl. hienonn. persiljaa
voita paistamiseen

Tomaatit huuhdotaan ja pyyhitään kuiviksi. Jokaisesta tomaatista leikataan levy kanneksi, ja sisusta koverretaan pois. Hienonnettu sipuli ruskeutetaan voissa, liha ja sienet lisätään ja ruskeutetaan samoin, survotut korput, kerma ja persilja sekoitetaan joukkoon. Tomaatit täytetään tällä murekkeella, ja kannet painetaan päälle. Ne paistetaan voissa, ja tomaattien sisusta lisätään siihen. Pannussa olevalla liemellä valellaan tomaatit senjälkeen usein.

____________________

MUREKKEELLA TÄYTETYT TOMAATIT nykykielellä

2 isoa tomaattia
3 rkl voita
1 sipuli
150-200 g jauhelihaa (tomaattien koosta riippuen)
100 g vuohenmaitofetaa
mustapippuria myllystä
ripaus muskottipähkinää
1/2 dl persiljasilppua
1 jumbo herkkusieni

Leikkaa tomaateista hatut, koverra sisus ja silppua hienoksi. Kuori ja silppua sipuli. Sulata 1 rkl voita pannulla ja kuullota sipulisilppu, lisää tomaatin sisus ja jauheliha. Paista kypsäksi. Murenna feta kuuman jauhelihan sekaan, mausta mustapippurilla, muskotilla ja persiljalla.

Kuutioi herkkusieni, sulata 1 rkl voita pannulla ja paista sienille kauniin ruskea pinta. Sekoita sienet jauhelihaan, täytä tomaatit ja nosta hatut kansiksi. Kypsennä täytetyt tomaatit 1 rkl voisulaa kattilassa, kannen alla 15-20 minuuttia. Tai saman ajan uunissa.

Tarjoa valkosipulilla, oliiviöljylorauksella ja persiljasilpulla maustetun kreikkalaisen jogurtin kanssa.

_________________

RETIKKASALAATTI vuodelta 1909

keskikokoinen retikka
1 tl. suolaa
1 dl. hyvää hapanta tahi tuoretta kermaa

Retikka kuoritaan, huuhdotaan ja leikataan ohkaisiksi viipaleiksi, jotka asetetaan salaattikulhoon. Suola ripotellaan viipaleiden väliin, ja kerma kaadetaan päälle.

__________________

RETIKKASALAATTI nykykielellä

1 retikka
1 tl merisuolaa
1 l kylmää vettä
1 dl kuohukermaa
1 rkl valkoviinietikkaa tai luomusitruunan mehua
ripaus sokeria

Kuori ja leikkaa retikka ohuiksi lastuiksi (mandoliinilla tai juustohöylällä). Laita siivut kulhoon, ripottele sekaan suola ja kaada kylmä vesi päälle. Laita kulho jääkaappiin tunniksi, valuta vesi pois ja sekoita kermasta, etikasta ja sokerista kastike.

__________________

ONNEA UUNO!
Ja hyvää Juhannusta kaikille 🍀. Juhlan kunniaksi maistellaan tänään hienoa nimipäivärinkilää.
Oikeastaan se on pullakranssi, mihin lisäsin kondiittorin kreemiä täytteeksi ja tuoreita mansikoita koristeeksi. Ihana Uunonpäivän unelmapulla.

HIENO NIMIPÄIVÄRINKILÄ vuodelta 1909

60 gr. hiivaa
1 muna
3 munankeltuaista
3 dl. sokeria
1/2 ltr. haaleata maitoa
1 tl. hienonn. kardemummaa
150-200 gr. voita, hierotaan vaahdoksi
1 1/4-1/2 kg. vehnäjauhoja

voitelemiseen:
1 muna
2 dl. mantelia
5 rkl. kristallisokeria

Hiiva liuotetaan tilkkaseen haaleata vettä; vehnäjauhoja sekoitetaan niin paljon, että saadaan paksu vellimäinen seos, joka pannaan nousemaan. Muna ja sokeri vatkataan, haalea maito, suola, osa vehnäjauhoista ja noussut hiiva lisätään, jonka kälkeen sulattu voi ja loput jauhot sotketaan taikinaan; alustamista jatketaan kunnes taikina käy notkeaksi. Kun taikina on noussut kooltaan kaksinkertaiseksi, vanutetaan se hyvästi leivinpöydällä, palmikoidaan ja muodostetaan rinkilän muotoon (tahi pitkiksi leiviksi). Kun se on noussut, voidellaan se vatkatulla munalla; sokeri ja kuoritut, leikellyt mantelit sirotellaan päälle, ja rinkilä kypsennetään hyvässä uuninlämmössä.

HIENO NIMIPÄIVÄRINKILÄ nykykielellä

5 dl maitoa
1 kananmuna
2 dl sokeria
1 tl suolaa
1 tl jauhettua kardemummaa
150-200 g voita (sulatettuna)
2 pussia kuivahiivaa (á 11g)
reilu 1 kg (n. 15 dl) luomu vehnäjauhoja

vanilja täyte:
5 dl maitoa
1 vaniljatanko
6 luomumunankeltuaista
125 g sokeria
40 g maissitärkkelystä
25 g luomuvoita

voiteluun: kananmuna

koristeluun: mantelilastuja ja/tai tuoreita kotimaisia mansikoita sekä tomusokeria

Sekoita +32℃ (reilusti kädenlämpöiseen) maitoon muna, sokeri, kardemumma, suola ja pieneen jauhomäärään sekoitettu kuivahiiva. Anna vellin kuplia lämpimässä paikassa puoli tuntia. Lisää jauhot pienissä erissä, vaivaa taikinaan sitko ja lisää voisula loppuvaiheessa. Alusta taikina tasaiseksi ja anna kohota liinan alla vielä 40 minuuttia.

Tee sillä aikaa vaniljatäyte. Halkaise vaniljatanko, yhdistä kaikki ainekset, paitsi voi, teräskattilassa. Sekoita koko ajan, miedolla lämmöllä, kunnes kastike sakeutuu. Poista lopuksi vanilja, ja sulata voi sekaan. Jäähdytä seos ennen käyttöä.

Vaivaa kohonneesta taikinasta ilmakuplat pois. Jaa taikina kahteen osaan, kauli kumpikin osa tasapituiseksi suorakaiteeksi. Levitä päälle vaniljakastiketta ja rullaa taikinalevy kääretortun tapaan tiukaksi tangoksi. Nipistä saumat kunnolla kiinni ja käännä saumakohta alaspäin. Leikkaa pituussuunnassa pintaan viilto, nostele taikinarullia toistensa päälle, leikkuupinta ylöspäin, ja tee "palmikkomainen" kranssi. Anna kohota vielä hetki uunipellillä ennen paistamista. Voitele munalla, ripottele päälle mansikkaviipaleita ja/tai mantelilastuja. Paista 200℃ uunissa n. 20 minuuttia. Siivilöi tomusokeria pinnalle juuri ennen tarjoamista.

__________________________

ONNEA UUNO!
Ja hyvää Juhannusta kaikille 🍀. Juhlan kunniaksi maistellaan tänään hienoa nimipäivärinkilää.
Oikeastaan se on pullakranssi, mihin lisäsin täytteeksi kondiittorin kreemiä, ja koristeeksi tuoreita mansikoita. Kesän ylistys Uunonpäivän unelmapullan muodossa.

HIENO NIMIPÄIVÄRINKILÄ nykykielellä

5 dl maitoa
1 kananmuna
2 dl sokeria
1 tl suolaa
1 tl jauhettua kardemummaa
150-200 g voita (sulatettuna)
2 pussia kuivahiivaa (á 11g)
reilu 1 kg (n. 15 dl) luomu vehnäjauhoja

vanilja täyte:
5 dl maitoa
1 vaniljatanko
6 luomumunankeltuaista
125 g sokeria
40 g maissitärkkelystä
25 g luomuvoita

voiteluun: kananmuna

koristeluun: mantelilastuja ja/tai tuoreita kotimaisia mansikoita sekä tomusokeria

Sekoita +42℃ (reilusti kädenlämpöiseen) maitoon muna, sokeri, kardemumma, suola ja pieneen jauhomäärään sekoitettu kuivahiiva. Anna vellin kuplia lämpimässä paikassa puoli tuntia. Lisää jauhot pienissä erissä, vaivaa taikinaan sitko ja lisää voisula loppuvaiheessa. Alusta taikina tasaiseksi ja anna kohota liinan alla vielä 40 minuuttia.

Tee sillä aikaa vaniljatäyte. Halkaise vaniljatanko, yhdistä kaikki ainekset, paitsi voi, teräskattilassa. Sekoita koko ajan, miedolla lämmöllä, kunnes kastike sakeutuu. Poista lopuksi vanilja, ja sulata voi sekaan. Jäähdytä seos ennen käyttöä.

Vaivaa kohonneesta taikinasta ilmakuplat pois. Jaa taikina kahteen osaan, kauli kumpikin osa tasapituiseksi suorakaiteeksi. Levitä päälle vaniljakastiketta ja rullaa taikinalevy kääretortun tapaan tiukaksi tangoksi. Nipistä saumat kunnolla kiinni ja käännä saumakohta alaspäin. Leikkaa pituussuunnassa pintaan viilto, nostele taikinarullia toistensa päälle, leikkuupinta ylöspäin, ja tee "palmikkomainen" kranssi. Anna kohota vielä hetki uunipellillä ennen paistamista. Voitele munalla, ripottele päälle mansikkaviipaleita ja/tai mantelilastuja. Paista 200℃ uunissa n. 20 minuuttia. Siivilöi tomusokeria pinnalle juuri ennen tarjoamista.

__________________________

ONNEA UUNO!
Ja hyvää Juhannusta kaikille 🍀. Juhlan kunniaksi maistellaan tänään hienoa nimipäivärinkilää.
Oikeastaan se on pullakranssi, mihin lisäsin täytteeksi kondiittorin kreemiä, ja koristeeksi tuoreita mansikoita. Muhkea kesän ylistys Uunonpäivän unelmapullan muodossa.

HIENO NIMIPÄIVÄRINKILÄ nykykielellä

5 dl maitoa
1 kananmuna
2 dl sokeria
1 tl suolaa
1 tl jauhettua kardemummaa
150-200 g voita (sulatettuna)
2 pussia kuivahiivaa (á 11g)
reilu 1 kg (n. 15 dl) luomu vehnäjauhoja

vanilja täyte:
5 dl maitoa
1 vaniljatanko
6 luomumunankeltuaista
125 g sokeria
40 g maissitärkkelystä
25 g luomuvoita

voiteluun: kananmuna

koristeluun: mantelilastuja ja/tai tuoreita kotimaisia mansikoita sekä tomusokeria

Sekoita +42℃ (reilusti kädenlämpöiseen) maitoon muna, sokeri, kardemumma, suola ja pieneen jauhomäärään sekoitettu kuivahiiva. Anna vellin kuplia lämpimässä paikassa puoli tuntia. Lisää jauhot pienissä erissä, vaivaa taikinaan sitko ja lisää voisula loppuvaiheessa. Alusta taikina tasaiseksi ja anna kohota liinan alla vielä 40 minuuttia.

Tee sillä aikaa vaniljatäyte. Halkaise vaniljatanko, yhdistä kaikki ainekset, paitsi voi, teräskattilassa. Sekoita koko ajan, miedolla lämmöllä, kunnes kastike sakeutuu. Poista lopuksi vanilja, ja sulata voi sekaan. Jäähdytä seos ennen käyttöä.

Vaivaa kohonneesta taikinasta ilmakuplat pois. Jaa taikina kahteen osaan, kauli kumpikin osa tasapituiseksi suorakaiteeksi. Levitä päälle vaniljakastiketta ja rullaa taikinalevy kääretortun tapaan tiukaksi tangoksi. Nipistä saumat kunnolla kiinni ja käännä saumakohta alaspäin. Leikkaa pituussuunnassa pintaan viilto, nostele taikinarullia toistensa päälle, leikkuupinta ylöspäin, ja tee "palmikkomainen" kranssi. Anna kohota vielä hetki uunipellillä ennen paistamista. Voitele munalla, ripottele päälle mansikkaviipaleita ja/tai mantelilastuja. Paista 200℃ uunissa n. 20 minuuttia. Siivilöi tomusokeria pinnalle juuri ennen tarjoamista.

__________________________

Ei mitään uutta ja ihmeellistä, vaan perinteistä ja takuuvarmaa.

Anna Hilda on raapustanut reseptin kulmaan "Puoleksi punasipulia lihan kanssa, muutoin samalla lailla, hyvää." Jos raaskisin, raapustaisin viereen oman kommenttini "lisäksi valkosipulia, persiljaa ja srirachaa", mutten sitä tietenkään kirjoita muualle kuin tänne blogiin. Nykykielisen ohjeen valkosipuli antaa pyöryköille täyteläisyyttä, persilja raikkautta ja sriracha-chilikastike sopivasti ryhtiä.

LIHAPYÖRYKÄT 2.

700 gr. luutonta naudanlihaa
1 1/2 dl. kermaa
2 dl. vettä tahi kaljaa
1 1/2 dl. survottuja korppujauhoja
1-2 munaa
1 1/2 sipulia
2 rll. voita
suolaa
hienonn. velkopippuria
voita paistamiseen

kastike:
1 rkl. vehäjauhoja
1 dl. kermaa
vett' tahi lihalientä
suolaa

Liha pestään kuumaan vetaan kastetulla pyyhkeellä ja jauhetaan lihamyllyssä kolmeen kertaan. Survotut korput sekoitetaan kermaan ja veteen ja saavat paisua; sitte ne lisätään vatkattujen munien kera lihaan, joka vaivataan notkeaksi. Sipuli kuoritaan, leikataan hiienoksi ja ruskeutetaan voissa, jäähdytetään hiukan, ja voi siivilöidään murekkeeseen; senjälkeen lisätään mausteet. Taikinasta muodostetetaan haaleaan veteen kastetuilla lusikoilla pieniä pyöryköitä, jotka paistetaan voissa paksussa paistunpannussa. Kun ne ovat hyvin ruskeutuneet, kaadetaan vähän kiehuvaa vettä pannuun ja pyörykät saavat hiljalleen paistua valmiiksi kannen alla.

Pannussa oleva voi ja vehnäjauhot riskeutetaan, kerma ja vettä tahi lihalientä lisätään niin paljon, että kastike on kehtalaisen sakeaa. Kastike saa kiehua jonkkun minuutin, mauistetaan ja siivilöidään lihapyörykoiden päälle.

__________________________

LIHAPYÖRYKÄT 2 nykykielellä

1 punasipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1 ruukkupersilja
2 rkl voita + ylimääräistä paistamiseen
400 g (rotukarjan) naudan jauhelihaa (kotimaista)
1 dl kuohukermaa
2 rkl korppujauhoja
1 luomumuna
2 rkl
merisuolaa
tujaus (2-3 rkl) sriracha- chilikastiketta
jauhettua valkopippuria
jauhettua mustapippuria

kastike:
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl kuohukermaa
merisuolaa
mustapippuria myllystä

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Silppua persilja hienoksi. Sulata 2 rkl voita pannulla, kuullota sipulit. Sekoita jauhelihaan sipulit, valkosipulit, persiljasilppu, kermaan sekoitetut korppujauhot, muna ja mausteet. Pyörittele lihapullat kahden ruokalusikan avulla ja paista voissa kullanruskeiksi. Kaada pannulle vettä niin paljon, että pohja peittyy, nosta kansi päälle ja hauduta lihapyörykät kypsiksi. Nosta lihapullat tarjoiluastiaan, ripottele vehnäjauhot pannulle jääneeseen nesteeseen, sekoita tasaiseksi. Anna jauhojen imeä kaikki neste itseensä ja kypsyä hetki, kaada sitten kerma pannulle ja sekoita kastike tasaiseksi. Maista ja mausta suolalla sekä pippurilla. Kaada kastike lihapullien päälle, tarjoa keitetyn riisin kanssa.

_________________________

Tässä tulee sellainen; "lasi on puoliksi täysi - tai puoliksi tyhjä" -tyylinen keitto. Perunakeitto on tylsin mahdollinen sosekeitto... Tai sitten maailman mielenkiintoisin keittopohja... Ihan miten sen nyt milloinkin sattuu kokemaan. Peruna itsessään ei maistu paljon millekään, paitsi tietysti lapin puikulat. Jos teet pottusopan pelkistä perunoista, kannattaa käyttää vahva-aromista lihalientä, ja koristella keitto vaikkapa rapealla pekonilla... Tai kylmäsavuporolla.

Perunalla on monta makuparia: fenkoli, mustajuuri, lehtikaali, purjosipuli, koskenlaskija, sinihomejuusto... Meidän jääkaapista löytyi lehtikaalia ja purjosipulia, ja siitä kehittyi nykykielinen versio.

Millä sinä tuunaat hiihtolomaherkun? Vai syötkö potut pottuina?

PERUNA-SOSEKEITTO vuodelta 1909

2 1/2 ltr. jälkilihalientä
1/2 ltr. (runsaasti) perunoita
1 rkl. voita
1 rkl. vehnäjauhoja
suolaa
hienonn. valkopippuria
1 munankeltuainen
1/2 rkl. hyvää voita

Perunat kuoritaan, keitetään pehmeiksi lihaliemessä ja puserretaan siivilän läpi. Voi ja jauhot käristetään, keitto vispilöidään vähitellen siihen, saa kiehua 10 min. ja maustetaan. Se suurustetaan vielä vatkatulla munankeltuaisella, voipala pannaan sekaan ja keitto vispilöidään hyvin. Tarjotaan ruskeutettujen leipäkuutioiden kera.

___________________

PERUNA-PURJO-LEHTIKAALISOSEKEITTO nykykielellä

1/2 dl auringonkukansiemeniä
pari siivua murustettua ruisleipää
1 rkl extra virgin oliiviöljyä (tai nokare voita)
1 kg (Lapin puikula) perunoita
1 purjosipuli
100 g lehtikaalia
nokare voita
1 1/2 l (mieluiten kotitekoista) kasvislientä (tai liha- tai kanalientä... tai vettä)
ripaus jauhettua muskottipähkinää
jauhettua valkopippuria
merisuolaa myllystä
1 (luomu)kananmunankeltuainen
1 dl kuohukermaa

Paahda auringonkukan siemeniä kuumalla pannulla, lisää öljy tai voi ja murustettu ruisleipä. Paista niin kauan, että leivästä irtoaa rukiin tuoksu. Kuori ja pilko perunat. Halkaise purjo, pese hyvin hiekat pois ja pätki paloiksi. Silppua lehtikaali. Sulata voi padassa ja kuullota perunoita, purjoa ja kaalia hetki, kaada liemi päälle ja lisää mausteet. Hauduta miedolla lämmöllä, kunnes kasvikset ovat ylikypsiä, soseuta keitto sauvasekoittimella. Sekoita keltuainen kermaan ja lisää kuumaan keittoon. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Koristele ruis-siemenseoksella.

__________________________

Aaah mikä ihana tekosyy tämä isoäidin reseptitestaus onkaan syödä jotain, mitä ihmiskeho ei ollenkaan tarvitse. Jotain täysin höpö-höpöä, mikä vain turvottaa ja turmelee. Niin, tai voihan asiat aina käätää päälaelleenkin...

Kun olin aikoinaan (noin sata vuotta sitten) vaihto-oppilaana Amerikan ihmemaassa, sätti isäntäperheeni äiti kaupassa sen ajan aamupalavalintaani; raejuustoa. Muistan vieläkin, kuinka hän valisti, miten paljon terveellisempiä köyhät ritarit ovat banaani-raejuustoon verrattuna. "Niissähän on maitoa ja kananmunaakin" kuului perustelu. Ettäs tiedätte; tämä oli siis kasari-jenkkilandian terveysaamiainen. Heh.

KÖYHÄT RITARIT vuodelta 1909

12 ranskanleipäviipaletta
1 muna
3 dl. maitoa
1/2 tl. suolaa
1/2 rkl. vehnäjauhoja
voita paistamiseen
marjahilloa
4 dl. hyvää kermaa
1 tl. sokeria

Muna, maito, suola ja vehnäjauhot vispilöidään sekaisin; siihen kastetaan leipäviipaleet, jotka paistetaan voissa kummaltakin puolen, ja asetetaan vadille. Hilloa levitetään kullekin viipaleelle, jotka koristetaan vatkatulla kermalla, mausettuna sokerilla.

____________________

KÖYHÄT RITARIT nykykielellä

ranskanleipää
kananmuna
loraus maitoa
ripaus suolaa
(ripaus vehnäjauhoja, ei välttämätön, onhan leivässä niitä jo riittävästi)
nokare voita (välttämätön! Ilman voita ei pintaan synny amerikkalaista terveyskuorrutusta)
päälle:
marjahilloa tai tuoreita marjoja
ja vaniljasokerilla maustettua kuohukermaa tai mascarponea

Sekoita maitoon muna, suola ja jauhot. Kasta leipäviipaleet munamaitoon, sulata voi pannulla ja paista leipiin kauniin ruskea pinta. Tarjoa hillon, marjojen ja kerman (tai mascarponejuuston) kanssa.

______________________

MANNARYYNIVANUKAS

KOHOMUNKIT/2

MUNAVELLI 2.

MEHUHYYTELÖ

VESIRINKILÄT

SITRUUNAKEITTO

ETIKKASILAKAT

PUOLUKKALUMI 2.

KARPALOMEHU (hapan)

HEDELMÄPIIRAS/2.

RETIKKASALAATTI

MUREKKEELLA TÄYTETYT TOMAATIT

RETIKKASALAATTI

HIENO NIMIPÄIVÄRINKILÄ

HIENO NIMIPÄIVÄRINKILÄ

HIENO NIMIPÄIVÄRINKILÄ

HIENO NIMIPÄIVÄRINKILÄ

LIHAPYÖRYKÄT 2.

PERUNA-SOSEKEITTO

KÖYHÄT RITARIT